Too much koffeee

(Kuvat lisatty!)

Hengissa on ròstikset viela, mutta ei olla paasty mooooneen paivaan koneen aarelle ja nettiin, kun ollaan vietetty kuumaakin kuumempia paivia Silvion ja kumppaneiden vieraana Italiassa. Mutta palataan viela hieman taaksepain ja Itavaltaan.

Jatimme heipat ja kauniin Radstadin taaksemme jo viime torstaina, kun matkamme jatkui kohti Arnold Schwarzeneggerin museota pieneen Thalin kylaan, Graz-kaupungin kupeessa. Saimme kokea reissumme ensimmaisen hellenpaivan 32-asteen hehkussa ja Itavallan saamuutosten ihmeellisyyden, kun 10 minuutin ajomatkan jalkeen lampotila laski 7 astetta, kun tulimme vuorten katveeseen. Myos toistaiseksi isoin, vuoren alittava tunneli tuli vastaamme, minka pituus oli noin 8km. Ihmettelimme myos kauniita tunnelinomaisia metsateita, jotka jatkuivat pitkiakin patkia Thalin kylassa.

Arska museo oli rakennettu itsensa ison Arskan syntymataloon. Pyhatossa oli eri huoneisiin esitelty tyylikkaasti suurmiehen kaikki elamanvaiheet lapsuudesta bodaukseen ja elokuvista politiikkaan.

Arskan jalkeen lahdettiin lounastamaan idylliseen, lammen rannalla olevaan ravintolaan Thalissa. Parkkipaikalla vastapaisen ravintolan omistaja koitti kaikin keinoin kalastella meita ravintolaansa, mutta lampimaisema vei voiton. Ravintolassa oli oikein hauska tarjoilija, joka tunnisti meidan olevan Suomesta, jonkun Antonio Banderaksen elokuvan perusteella, missa puhutaan Suomea?? Lisaksi han ehdotteli pienta kavelya puutarhassa seurueemme eraalle miespuoliselle rostikselle ;D Lounaan jalkeen olikin mukava ottaa pienet pintahiet 30 asteen helteessa polkuveneita sotkien, jotka oli ankkuroitu lammen rantaan.

Polkuveneiden jalkeen otimme reippaan 100 kilometrin rykaisyn The Beastilla ja loysimme tuskaisen pitkan etsinnan jalkeen itsellemme majapaikan, ilman etta tarvitsi nukkua rakkaan Piistin syovereissa.

Majapaikkana toimi tuona yona Liu's cooking wok and grill. Kyseinen ilta tarjosikin mahtavan valoshown, kun istuimme parvekkeella ja ihmettelimme miksi taivas valahtelee jatkuvasti. Reilun tunnin ajan loogisin selitys oli ilotulitus jossain viereisessa kylassa. Nurkan taakse kurkattuamme naimme kuinka vuoristolla paukkui oikein kunnon ukkosrintama. Salamashow oli ennennakematon ja meidan onneksi vuorijono siirsi myrskyn meista nahden sivuun. Tastakin tapahtumasta saatiin kunnon videopatka, mutta IT ongelmien takia voi olla etta sita ei tanne valitettavasti saada muiden ihasteltavaksi.

Iltasella lahdimme kaymaan viela paikallisilla markkinoilla, juomassa vahan hedelmashotteja, olutta ja syomassa maggaraa eli wurstia. Hitsisti porukkaa, ahdasta ja hikista ja viela keskella viikkoa. Illan kohokohdaksi tuli Biistin saaminen pois ahtaalta parkkipaikalta, kun muut pikkusintit yritti tunkea vakisin ohitse.

Seuraavana aamuna ennen check-outtia saimme hymyn korviin, kun Liun mestassa tiedustelimme aamupalan hintaa ja vaihtoehtoina olivat 7e too much juice and one cup coffee tai 10e too much coffee-vaihtoehdot. Varsinainen sapuska jai epaselvaksi. Hinnan ollessa suhteellisen korkea sisaltoonsa nahden paatimme skipata aamiaisoption ja suunnata Faak am See-jarven rantaa kohden piknikin merkeissa. Piknikointi tuli tehtya kauheassa paahteessa ja hiki virtasi solkenaan. Siksi paatimme lahtea uimaan.

Etsimme uimapaikkaa hyvan aikaa, mutta kaikki paikat tuntui olevan aidattuja ja maksullisia!!! Kuka maksaa jarvella uimisesta?? Paatettiin kokeilla onnea yleiselta uimarannalta vaikuttavassa paikassa ja jarkytys oli suuri, kun kuulimme hinnan, 15e per naama?! Meinattiin jo luovuttaa, mutta kaytiin viela kysymassa viereisesta paikasta ja se maksoi 3,80 :D Paikka oli aivan mahtava, turkoosia vetta, taustalla vuorimaisemat, vesiliukumaki ja upea meininki.

Uiskentelemalla ja mahtavalla fiiliksella jatimme taaksemme Itavallan polyt ja suuntasimme uimarannalta kohti Italiaa.