perjantai 2. elokuuta 2013

Ärrivedöörtsi e gräätsi Itaaalia!

Pari päivää hujahti aivan liian nopeaan ja todellisuus matkan päättymisestä lävähti eteen kuin märkä rätti naamalle. Röstikset ovat siis jo maanantaina tulleet takaisin Suomeen ja ladanneet jälleen kerran akkuja, mutta palataan perinteisesti vielä hieman reissun pariin.
 
Lauantaina päätimme hajauttaa porukan pareihin, sillä suuresta valikoimasta löytyi jokaiselle jotain nähtävää ja koettavaa. Retkikunta 1 eli Tiina ja Tomi ottivat suuntaman kohti Vatikaania ja suurta kirkkoa. Retkikunta 2 eli Mikko ja Ella ottivat suuntaman Rooman eteläiseen osaan ja etsimään arkkitehtisiä outouksia ja optisia kikkoja.

Vatikaanissa retkikunta 1 aloitti Pietarinkirkosta ja sitä ennen olevasta Pietarinaukiosta. Jono kirkkoon kiemurteli pitkin Pietarinaukiota mukavassa paahteessa, mutta täälläkin jono meni sutjakkaasti reilussa vartissa. Tie kirkkoon kävi metallinpaljastimen läpi, ihan kuin rajatarkastuksessa. Astuttiinhan kuitenkin ihan toiseen valtioon. Retkikunta 1 naispuoleinen jäsen ei meinanut aluksi päästä kirkkoon hihattoman paitansa ansiota, mutta kuin tilauksesta joku hämärähemmo ilmestyi selän taakse ja kysyi josko olisi tarvetta huiville. Ja tottakai tarvetta oli. Sanoi vielä, että hoidetaas homma äkkiä ja salaa, kun noi turvamiehet ei oikein tykkää hänen bisneksistään, heh.

Itse Pietarinkirkko oli mahtava kokemus ja isoin kirkko jossa olemme olleet ja taitaa olla isoin muinainen kirkko yleensäkin. Olemme tässä reissuilla käyneet useammassakin kirkossa ja tämä oli ehdottomasti vaikuttavin ja upein. Oli kyllä muutenkin mielenkiintoista seikkailla samoilla huudseilla kuin esim. Enkelit ja Demonit-leffassa ;) Kohdattiin aukiolla myös Sveitsinkaartilaisia, joiden kanssa vain lapset pääsivät samaan kuvaan. Oikein pyysivät haluavatko tulla, mutta eivät tällaisia ikinuoria kuitenkaan suostuneet ottamaan, höh.







Toisena Vatikaanin kohteena oli Vatikaanin museo, jonka läpikäynti kokonaan kestää reissuraamatun mukaan 12 vuotta olettaen, että kuhunkin teokseen käyttää yhden minuutin. Vaikka eri aikakausilta oli tolkuton määrä jos jonkunnäköistä artifaktia, tätä kahtatoista vuotta hieman kyseenalaistettiin. Museossa oli muutama sivuhaara, mutta käytännössä oli mentävä läpi koko museo, jos halusi ehdottomaan vetonaulaan, Sikstuksen kappeliin. Kappelissa on yksi maailmanhistorian tunnetuimmista teoksista, Michelangelon Aatamin luominen. Sielläkään ei saanut kuvata. Vaikka jalat alkoivatkin huutaa hoosiannaa lähes kuuden tunnin kiertelyn jälkeen oli tämä kaikki sen arvoista ja upeaa!



Retkikunta 2 seikkaili sitten laajemmalla alueella Roomassa. Roomasta voi löytää ainakin viisi tiedossa olevaa optista harhaa, jotka meidän reissuraamatussakin oli ilmoitettu. Valitettavasti nämä ovat ympäriinsä Roomaa, joten kävimme katsomassa vain kahta lähinnä olevaa. Ensimmäinen Rooman optisista harhoista sijoittui Palazzo Spadan yhteyteen. Sen sisäpihalla olevassa tilassa sijaitsi Francesco Borrominin suunnittelema holvikäytävä, joka perustui syvyysvaikutelman vääristämiseen. Ja varoitus nyt seuraa tietoisku: Käytävän päässä näkyi patsas, joka sijaitsi pensasaitojen välissä. Etäisyys patsaaseen vaikutti olevan noin 20 - 25 metriä, mutta todellisuudessa patsas siinsi 10 metrin päässä katsotusta pisteestä. Kyseinen ilmiö on saatu aikaiseksi matemaattisesti kaventamalla ja lyhentämällä ympärillä olevat pilarit, lattialaatat ja pensaat mitä lähemmäksi patsasta mennään. Itse ukkelikin oli todellisuudessa vain vyötärön korkuinen, vaikka sen voisi olettaa olevan täyden miehen mittainen.



Toinen löytyi Pantheonin kupeessa olleesta kirkosta Chiesa di Sant'Ignazio di Loyola in Campo Marzio. Kirkon katosta löytyvä laaja ja näyttävä fresko avautui parhaiten kävelemällä lattiassa näkyvään kullattuun ympyrään, joka sijoittui keskelle freskoa. Ylöspäin katsottaessa kattoon maalatut hahmot tuntuivat työntyvän esiin maalauksesta ja katon muoto näytti kupolimaiselta. Tosiasiassa katto olikin lähes tasainen ja kun tallusteli kirkon perälle tarkastelemaan freskoa uudemman kerran alkoi totuus paljastua.





Retkikunnat kävivät molemmat vielä omalla ajallaan katsastamassa Pantheonin ja sen upean Oculuksen.





Iltasella sitten kimppauduttiin uudestaan ;) Käytiin katsomassa Espanjalaisia portaita ja pussikaljoittelumeininkiä siellä. Saatiin hyvät kuivan hyymorin naurut, kun jotkut olivat ostaneet paikallisilta kaupustelijoilta laserosoittimia ja näytteli niillä jostain rappusten yläpäästä alas ihmisten kameroihin, jotka yrittivät ottaa kuvia. Pienen tenutuksen jälkeen koettiin omaavamme vielä voimia ja tallusteltiin Piazza Popololle ihastelemaan valtavaa obeliskia. Sieltä sitten takseiltiin majoitukseen. Täällä aukiolla muuten oikeastaan ensimmäisen kerran koko reissun aikana kaupustelijat kävivät kunnolla häiritseviksi, kun ne yrittivät tunkea jonkun ruusun oksan väkisin kainaloon tai laukun hihnan väliin, it's a gift, it's a gift!







Sunnuntaihin herättiin jo hieman haikein fiiliksin. Tiedostettiin, että tämä on vika päivä Roomassa. Vielä kuitenkin lähdettiin reippaasti liikkeelle. Jakauduttiin taas mielenkiinnon kohteiden mukaan, Ella suuntasi  nykytaiteen museoon Maxxiin Rooman luoteispuoliskoon tsekkaamaan hieman modernimman  rakennuksen sisällön. Sisään pääsi mukavan sutjakkaasti ilman jonottelua ja koko huvi kustansi 11 euroa. Näyttelyt oli jakautunut 5 eri kerrokseen ja katsottavaahan riitti. Tiina, Tomi ja Mikko lähtivät Colosseumin huudeille.





Yllättävän lyhyiden jonojen jälkeen ja 12e köyhempänä huomasimme olevamme Colosseumin sisäpuolella. Paikka näytti ensinäkemältä ehkä vähän pieneltä, mutta taisi taas käydä samat vääristymät kuin Frasassin luolissa, sillä olihan se todellisuudessa iso. Juuri missasimme seuraavan englannin kielisen kiertelyn, joten tyytyminen oli audio guideen, josta sai vähän valotusta kyseisestä paikasta. Colosseum on ilmeisesti aika rankasti entisöity nykyaikana, kun kuulemma paikasta revittiin aikoinaan kaikki irtilähtevä rakennusmateriaali esim. Pietarinkirkkoon. Nähtävyys on melko nopeasti audio guidenkin kanssa läpikäyty, joka on porottavan auringon suhteen hyvä juttu. Sisätiloissa oli vielä multimediapläjäys Colosseumin viereen rakennetusta Riemukaaresta ja esillä oli kaikkia antiikkisia esineitä, mitäs raunioiden kupeesta on löydetty.





Lopuksi treffattiin jengi kasaan Capitoline Hillillä eli paikallisen Eduskuntatalon kupeessa ja menimme katsomaan näyttelyä Leonardo Da Vincin isoista koneista. Elämys kustansi 9€, josta olisimme taas voineet ymmärtää esim. sen 5€. Ottaen siis huomioon, että näyttelyssä ei ollut mitään ns. alkuperäistä Da Vincin ajoilta, vain kopioita ja että vain muutamaa pääsi vähän kokeilemaan. Tätä näyttelyä mainostettiin siis interaktiivisena näyttelynä. Näyttelystä sai kuitenkin ihan kivasti infoa itse Da Vincistä ja hänen mielenliikkeistään ;)




Illalla sitten tenutettiin kaikille punaiset nenät ja saatiin hyvät olot maanantain lentoa ajatellen. Lento oli yksi hirveimmistä ikinä, ei niinkään olojen suhteen vaan ilmakuoppien suhteen. Eräs röstiksistä sai itselleen jo känsät käsiin puristaessaan edessä olevaa penkkiä ja kiljahduksia kuului koneessa sieltä täältä, kun vähän väliä hieman pudottiin alaspäin.

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin, Röstikset kiittää ja kuittaa. Pysykäähän tutkalla, näillä näkymin pääsiäisen tienoilla tiedossa uutta reissua ja ehkä välillä silloin tällöin jotain muitakin päivityksiä täältä saattaa löytyä. Iso kiitos kaikille lukijoille ja kommentoitsijoille! Palataan! :)



P.S 
Jotta kotiinpaluu ei olisi niin suuri shokki, päätimme vielä hieman palata reissun sielunmaisemiin parin leffan parissa. ;-)