Tänään sitten vähän museointia ja Firenzen fiilistelyä. Oli meinaan kaikilla aika muikeat ilmeet, kun saavuimme Firenzeen. Tämä kaupunki ei tunnu pettävän ollenkaan, oli kesä tai talvi.
tiistai 30. joulukuuta 2014
Vetelin härskit...anjovikset Firenzessä
Eilen saavuttiin päivästä siis Firenzeen pienen kuumotuksen kera, koska meillä ei ollut majoitusta tiedossa. Hotelleja oltiin etsitty jo kahtena iltana, mutta sopivaa ei tuntunut löytyvän, ei sitten millään. Tiedustelujakin laitettiin reiluun 20 majoitukseen. Lopulta alettiin jo soittelemaan, että eikö löytyisi vapaata. Muutaman soittelun jälkeen sitten onneksi tärppäsi ja saimme aivan upean huoneiston juna-aseman lähettyviltä, eikä keskustaankaan ole kummoinen matka.
maanantai 29. joulukuuta 2014
Vetelin kosteat...cappuccinot Cinque Terressä
Röstikset terkuttelee jälleen junasta. Pitkään pohdittiin, mitä keksisimme uuden vuoden agendalle, kunnes päädyttiin mahtavaa Firenzeen. Siellä vierailimmekin muutaman päivän ajan aiemmalla Italian reissulla. Kohta ollaan Pisassa, missä junan vaihto kohti Firenzeä.
Riomaggiore
Riomaggiore
Juomatauko Manarolassa
Mahtava Manarola
Muutama rappunen Cornigliaan
Auringonlasku Cornigliassa
Paikallinen myyntipuhe Cornigliassa
Monterosson vanhaa kaupunkia
Yöllistä Monterosson vanhaa kaupunkia
Pari yötä hengattiin silmiä hivelevän Cinque Terren alueella ja kiersimme alueen viidestä kylästä neljässä. Majoitus meillä oli tosiaan Monterossosta. Sen lisäksi kävimme Manarolassa, Riomaggioressa sekä Cornigliassa.
Hotellihuoneessa oli ekana iltana hieman kylmä...
Pummi tuli vierailulle...
Paikallinen Sepi
Monterosson satama-aluetta
Monterosson ulkoilmateatteri
Aamupalan haussa Monterossossa
Steissillä
Riomaggioren taloja
Röstikset ryhmäkuvassa
Tunnisteet:
cinque terre,
corniglia,
italia,
manarola,
matkalla 2014/2015,
monterosso,
riomaggiore
lauantai 27. joulukuuta 2014
Vetelin kuivat...paahtikset Milanossa
Röstikset päättivät lähteä semiextemporee reissulle jälleen kerran mahtavaan Itaaaliaan. Reissussa mukana tällä kertaa 4 palleroa ja matka varattiin 23.12 ja matkaan lähdettiin 26.12 kohti Milanoa. Reissussa ollaan 10 päivää eli 5.1 palaillaan kotisuomeen.
Tällä kertaa kuvapainoitteisia postauksia, pienillä tekstilisäyksillä. Tervetuloa taas katsastelemaan röstisten seikkailuja.
27.12 Jäsen Tomi veteli kuivat paahtikset Club hotellissa Milanossa
26.12 Matkalla Milanon Malpensan lentokentältä Milanon päärautieasemalle, reilut 45km
26.12 Club hotellissa vietettiin Tapsan päivää koreasti.
27.12 Junaillaan Milanosta kohti Monterosso al Marea
27.12 Milanossa sateli lunta
27.12 Matkalla Milanon päärautikselle Club hotellilta
lauantai 26. huhtikuuta 2014
Respect Maximum
Kotona ollaan ja hengissä selvitty mukavan tasaisesta lennosta viiden tunnin yöunilla. Kaksi viikkoa meni kuin siivillä ja ihan ihmeissään saa katsella kuvia parin viikon takaa, että onko niistä tosissaan niin vähän aikaa. Aivan kuin olisi elellyt jossain toisessa ajassa, kun taas arki alkaa jälleen puskea päälle.
Saaret olivat aivan oma luku sinänsä, niistä jo aiemmin kerrottiinkin, mutta vielä sananen Ateenasta. Etukäteen olimme kuulleet hieman huhua, että Ateena ei olisi kovinkaan kaunis kaupunki vaan karu ja äänekäs. Todella eläväinen kaupunki Ateena kyllä oli aivan ihanine kahvilakulttuureineen, mutta karuus oli kaukana todellisuudesta. Viihdyimme ja rentouduimme Ateenassa loistavasti ja se tuntuu olevan myös sellainen suurkaupunki, minne varmasti tarvitsee lähteä uudestaan.
Mahtavia kokemuksia saatiin hankittua Kreikan matkalla, kyllä saa olla kiitollinen, että meille on suotu mahdollisuus moiseen seikkailemiseen. Röstiksen kiittävät myös kaikkia lukijoita, kommentoitsijoita ja kilttejä ihmisiä joita matkalla kohtasimme. Palaamme varmasti taas asiaan, pysäkäähän tutkalla.
Saaret olivat aivan oma luku sinänsä, niistä jo aiemmin kerrottiinkin, mutta vielä sananen Ateenasta. Etukäteen olimme kuulleet hieman huhua, että Ateena ei olisi kovinkaan kaunis kaupunki vaan karu ja äänekäs. Todella eläväinen kaupunki Ateena kyllä oli aivan ihanine kahvilakulttuureineen, mutta karuus oli kaukana todellisuudesta. Viihdyimme ja rentouduimme Ateenassa loistavasti ja se tuntuu olevan myös sellainen suurkaupunki, minne varmasti tarvitsee lähteä uudestaan.
Mahtavia kokemuksia saatiin hankittua Kreikan matkalla, kyllä saa olla kiitollinen, että meille on suotu mahdollisuus moiseen seikkailemiseen. Röstiksen kiittävät myös kaikkia lukijoita, kommentoitsijoita ja kilttejä ihmisiä joita matkalla kohtasimme. Palaamme varmasti taas asiaan, pysäkäähän tutkalla.
perjantai 25. huhtikuuta 2014
Is there anyone out there...
Röstikset saapuivat bussilla Ateenaan keskiviikona mahtavan 27 asteen varjolämpötilan helliessä kroppendaalia. Mietittiinkin vähän, että kun rannalta pääsee pois, niin kunnon lämpötilat pukkaa varmasti päälle ja niinhän siinä kävi.
Luettiin netistä etukäteen, että hotellimme sijainti saattaa olla hieman kyseenalainen, mutta saimme todeta sen olevan ihan mahtavin. Tosin taksikuskimme ei ollut selvästikään aivan samaa mieltä kyyditessään meitä bussiasemalta hotellille. Arion meinaan sijaitsee aika sivukujalla, joten jouduimme ajamaan muutaman ravintolan terassin läpi, että päästiin perille. Vähän kuski puhalteli.
Itse nähtävyyksiin nähden ja alueen meininkiin graffiteineen, tunnelmineen, kuppiloineen ja kojuineen, Arion oli loistava. Vajaa 10 min kävelymatka kuuluisalle Ateenan kirpputorialueelle ja puolen tunnin käpöttely Akropolis-kukkulalle ja Partheonille sekä siitä vain luikaus Zeuksen temppelille. Innokkaina lähdimmekin heti hotellin lunastuksen jälkeen katsomaan näitä kolmea nähtävyyttä. Suurta ihmetystä moiset pytingit jälleen kerran röstiksissä herätti ja se, että miten on ollut mahdollista pykätä moisia rakennelmia monta tuhatta vuotta sitten. Pieni hiljentyminen ja koko Ateenan kaupungin ihasteleminen täältä korkeuksista oli paikallaan.
Torstaina otimme kohteeksi vierailla Panathenaicin Olympia Stadionilla, Ateenan National Gardenilla, Parlamenttitalolla ja katsomassa Parlamenttitalon edustalla sijaitsevan tuntemattoman sotilaan hautaa ja haudan vartioiden vaihtoa. Meillä oli mukana myös matkaopas Folke 'Mikko' West, joka Lonely Planetin turvin kaitsi pientä Röstislaumaansa parhaimmille turistikohteille. Tämän reissun jälkeen Röstikset olivat jälleen kerran sivistäneet itseään roimasti esim. saimme tietää, että tos on joku kirkko...
Stadion oli vanhaa perua antiikin ajalta ja jossa järjestettiin ensimmäiset olympialaiset 1896. Kuulemma ainoa marmoristadion missään. Uumenista löytyi vielä pieni näyttely, jossa oli kaikkien olympialaisten tulenkantokepukat rivissä. Parlamenttitalo ei sinänsä ollut kuin iso pytinki, mutta osuimme sopivasti joka tunti tapahtuvaan vahdin vaihto seremoniaan. Vahdit vaihtui tarkoin harjoitellun koreografian mukaan ja oli erittäin viihdyttävää katsottavaa.
Sivistyksen jälkeen kävimme lounastamassa erittäin maittavassa kasvisravintolassa, Avocadossa. Suosittelemme. Vähän pesäeroa tavanomaiseen kreikkalaismuonaan. Samaa teesiä noudatettiin illallispaikan kanssa. Tällä kertaa vahvasti meksikoon ja texmexiin nojaava Mama Roux. Illasta oli Beer Time!
Torstaina kävi myös aivan uskomattomin juttu. Olimme aiemmin lomalla Alonissoksen saarella samassa hotellissa erään vanhemman pariskunnan kanssa, jossa mies oli kreikkalainen ja nainen sveitsiläinen. Näimme heidät hotellissa jokusen kerran, mutta myös muualla Alonissoksessa. Huomasimme saarta tutkiessa, että pysähdyimme heidän kanssaan samalla rannalla ja myös saaren kärjessä. Tämä oli siis se paikka, missä ei ollut yhtään ketään muuta kuin ne vuohet, jotka olivat valloittaneet tutkimuskeskuksen. Nyt oli pakko ottaa puheyhteys pariskuntaan ja pitkään turistiinkin heidän kanssaan ja näimme vielä illasta Alonissoksessa uudestaan. Naureskeltiin ja sanottiin heipat. Onhan Alonissos todella pieni paikka, mutta mikä hemmetin todennäköisyys sillä on, että Ateenassa, missä on n 3 miljoonaa asukasta + turistit, törmäämme samaan pariskuntaan. Eipä meinanut olla naurulla rajoja ja mies tokaisikin, että meidät on niin helppo tunnistaa, koska komiat hatut. Varmasti olisi nyt syytä vaihtaa blogin nimeksi reissulakki ;)
Hotellilla piti vielä hioa seuraavan päivän suunnitelmaa, mutta kesken jäi, kun hotellin respasta soiteltiin, että melutaan liikaa. Tätä edeltävällä joukkonaurukohtauksella oli varmaan jotain tekemistä asian kanssa.
Perjantaiksi oli myös tarkoitus lähteä katselemaan nähtävyyksiä, mutta päätimme ottaa rentoutumispäivän. Löysimme aivan mahtavan hoitolan, Fish Span, missä otimme jalka-, pää- ja hartiahierontaa. Nimensä mukaisesti täällä olisi saanut uittaa jalkoja myös kala-akvaariossa, mutta tyydyimme tällä kertaa vain hierontaan. Röstikset olivat kuin seitsemännessä taivaassa hoitojen jälkeen eikä moisesta transsista meinanut päästä hereille. Hoidot kustansi 50e per henkilö ja mikä parhainta, saimme mahtavan rentoutumisen loman loppuun. Toki vielä pientä shoppa shoppa shoppa käyskentelyä harrastimme perjantaina, mutta rennosti ;)
Delphin oraakkeli ennustaa, että illasta sitten ruokailemaan ja perinteiset kuosis eli jamas eli kippis lauantain lentoa varten.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)